[Etusivu] [Ohjatut tunnit] [Kahvakuulat] [Muut tuotteet] [Yhteystiedot] [Kuvagalleria] [Urheilijoita] [Blogi] [Linkit]


[Takaisin]



1. Onnea mitalista, mitä olet saavuttanut ja missä lajissa?

Kävimme Suomen maajoukkueen kanssa Riikassa, jossa järjestettiin 19.4.2008 Baltian mestaruuskisat. Lajina oli Girevoy sport, kahvakuulan kisalaji. Girevoy sportilla, eli GS:llä, on pitkät perinteet Venäjän lähivaltioissa, ja nämä entiset Neuvostoliiton valtiot ovat lajissa mestareita. Lisäksi mm. Unkarista löytyy maailman parhaita nostajia. Suomessa GS on vielä aika tuoretta, konkareillakin on kokemusta vasta muutamien vuosien ajalta. Vaikkapa Latviassa taas GS-harjoittelu aloitetaan hyvin nuorena, käsittääkseni kahvakuulatreeni on siellä osa ihan koulun liikuntatuntejakin.

Kisoissa tuli yllätyksenä se, että tulisin nostamaan 16 kg:n kuulaa, sillä olin treenannut 12-kiloisella. Naisten virallinen kisakuula on juuri tuo 16 kg, joten ei siinä auttanut muuta kuin nostaa sitä. :) Nyt sain ainakin selville oman tasoni ja tiedän miten koostaa treenit tästä eteenpäin.

2. Miten päädyit heiluttamaan kahvakuulaa Latviaan ja vielä kisalavalle?

Marko Suomi, joukkueen huoltaja/valmentaja houkutteli minut mukaan. Olen ollut kahdessa kisassa tätä aikaisemmin, Oulussa ja Hyvinkäällä - ja kokemuksina jo nämä olivat hienoja ja opettavaisia. Toisaalta tiesin, että Latviassa tulisin näkemään huippunostajia ja saamaan korvaamatonta kisakokemusta - pian olinkin ilmoittautunut mukaan maajoukkueeseen, enkä enää voinut perua. Jännitti kuolettavan paljon, tärisin pari päivää ennen kisaa, ja Riikassa kisapaikan nähdessäni olin purskahtaa itkuun silkasta jännityksestä. Tärinä meni kuitenkin ohi, ja olen todella onnellinen siitä, että minua ensinnäkin pyydettiin mukaan, ja että lähdin mukaan.

3. Sinulla on kuitenkin vielä tosi lyhyt treenitausta kahvakuulan parissa, eli olet selvästi lahjakas kisailija. Miksi olet noin hyvä ja onko kyse vaan siitä, että olet riski/vahva?

Olen treenannut kahvakuulilla vuodesta 2006 saakka. Vasta nyt, tämän vuoden alussa olen löytänyt GS:n ja alkanut keskittyä entistä enemmän kisalajiin. Kuulat on minulle tuttuja välineitä jo parin vuoden ajalta, joten sikäli tässä on ihan hyvä pohja myös GS-treenejä ajatellen. Lahjakkuudesta en osaa sanoa, oma kehityskelpoisuus on vielä koetuksella. Varmaankin tämän vuoden aikana selviää, onko minussa oikeasti potentiaalia vai ei. Meneekö oppi perille, vai jatkanko teknisesti heikkoa "runttaamista" aina vaan.

Olen vahva, totta, mutta vaikka se onkin hyvä asia tässä lajissa, se kuitenkin aiheuttaa monesti sen, että teen liikkeitä puhtaasti voimalla, jolloin tekniikka kärsii jopa huomaamatta. Kropan käyttöä ei tule opeteltua, kun pelkillä olkapäilläkin saa kuulan nousemaan. Tämä on tietenkin tosi lyhyt tie, eli tekniikka minun pitää vielä oppia tullakseni oikeasti hyväksi.

GS ei tosiaan ole pelkästään riskien naisten laji, eikä tarvitse olla mikään "karvaselkä" menestyäkseen. Minäkin laitan aina huulikiiltoa ennen omaa nostovuoroa. :) Latviassa huikeaa oli nähdä pienten, 16-17-vuotiaiden tyttöjen tekevän 16 kg:n kuulalla yli 100 tempausta. Tekniikka oli kohdillaan ja kuulat vain heiluivat. Siihen on minulla vielä sata vuotta matkaa. :)

Ylipäätään naisten voimaharjoittelu on juttu, jolla taitaa olla vähän kummallinen maine. Ajatellaan, että vahva nainen on heti rekkakuski - eikä muisteta sitä että todellisuudessa naisilla on voimalle käyttöä ehkä jopa enemmän kuin miehillä. Pitää kantaa kauppakasseja, lapsia, läppärilaukkua jne jne. Voimatreeni ei myöskään kasvata ketään heti mörssäriksi, todellakaan. Isoksi kasvamiseen tarvii tosi, tosi paljon hommaa - sen tietävät monet miehetkin. ;)

GS on painonnostoa, ei ehkä sillä kaikkein perinteisimmällä tavalla, mutta painonnostoa kuitenkin. Eikä se väärin ole, se tekee kropalle tosi hyvää.

4. Kirjoitat blogia nimellä finnhorse joka suomennettuna tarkoittaa suomenheppaa. Siis hevosta. Miksi?

Muistutan ulkoisesti aikalailla suomenhevosta, sellaista kylmäveristä, sitkeää ja vahvaa työjuhtaa, joka vetää helposti perässään suuriakin määriä painoa. Aluksi tuo suomenheppajuttu oli vain vitsi, mutta mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä todemmalta se tuntuu. Näytän tämän otsatukan takaa oikeasti suomenhevoselta, heh heh.

5. Mitkä ovat ennätyksesi GS:ssa ja millaisiin tuloksiin tähtäät tulevaisuudessa?

Tämän hetken ennätykset kisoista on seuraavanlaiset:

12 kg tempaus 105
12 kg työntö (1 käsi) 131
16 kg tempaus 40 (Baltian mestaruuskisat, ensimmäinen koettelemus 16 kg:n tempauksilla)
16 kg työntö (1 käsi) 89

Tähtään siihen, että saan vielä tämän vuoden aikana tuplattua molemmat tempaustulokseni. 12 kg:lla minun pitää päästä lähemmäs 200 toistoa, ja 16 kg:n tempauksessa saavuttaa ainakin tuplamäärä tuota ... mielellään päästä siinäkin kolminumeroiseen lukuun. Työtä pitää siis vielä tehdä, paljon. Näin vähällä kokemuksella en osaa vielä sanoa, onko odotukset ja tavoitteet edes realistiset. Täytyy treenata, tehdä hulluna toistoja ja kokeilla aina silloin tällöin kisasuoritustakin. Ei se muuten selviä. Hiukan pelkään olevani epärealistinen, mutta toisaalta jos alan saada tekniikat hiottua kohdilleen, uskon saavani pommit ilmaan vielä hienosti!

6. Marko Suomi oli joukkueenne huoltajana Latviassa, miten Marko suoriutui tehtävästään?

Marko oli täysi kymppi! Markolla on hieno kyky nähdä kilpailijan taakse, huomata jännitys ja stressi karummankin ulkokuoren alta, uskon. Oli ihan korvaamatonta, että mukana oli osaava henkilö, joka kertoi mitä kenenkin pitää milloinkin tehdä - olin ainakin itse niin kisahuumassa, että ilman häntä en olisi varmaan päässyt edes lavalle saakka.

Riikan reissu oli tosi hieno ja opettavainen kokemus! Ekat kansainväliset kisat ylipäätään on aina huikea homma; ja olen ylpeä siitä että pääsin pokkaamaan oikean arvokisamitalin. Tein kaikkeni, enkä missään vaiheessa luovuttanut - ja vaikka tulos ei olekaan vielä kummoinen, olen silti siitä tosi onnellinen.

Kisakokemus toi aika lailla nöyryyttä kehiin. GS on sellainen juttu, jossa moni varmaan kuvittelee olevansa hyvä; laji näyttääkin niin helpolta. Vasta lavalle nouseminen osoittaa, löytyykö potkua ja sinnikkyyttä opetella. Pelkällä voimalla ei pitkälle pääse, tarvitaan myös sisua ja ennen kaikkea oikeaa asennetta.







tuomo @ voimatoimi.net
050-4116431
Sivut toteuttanut Emma Järvenpää